Paljon on ehtinyt tapahtua viimeisestä päivityksestä ja luulenpa että tämä taitaa jäädä viimeiseksi. On tapahtunut niin paljon että aikaa eikä intoa tunnu tämän jatkamiseen nyt löytyvän. Haluan nyt ihan täysillä keskittyä kotona olemiseen ja poikiin. Saimme 16.4 syliimme täydellisen pojan, joten meitä on nyt neljä. Me ollaan ihmettelty, nautittu yhdessä, opeteltu uutta arkea ja nautittu IHANISTA HETKISTÄ...
Tämä söpöliini täytti 2-vuotta! Ihanan kamala ikä. Uhmaa, omaa tahtoa ja itsepäisyyttä riittää. Mutta toisaalta ne ihanat hetket kun toinen tahtoo kokeilla ja auttaa, osaa jo valtavasti vaikka mitä, oppii uusia sanoja, jaksaa ihmetellä ja kysellä, kertoo ihania hupsuja juttuja!
Veljesrakkautta. Niitä ihania hetkiä kun Pienin seuraa isompaa katseellaan ja hymyilee. Kuuntelee tarkasti missä isoveli menee. Kun Isompi paijaa, pussaa, huolehtii, kysyy aamulla ensimmäisenä "Missä veikka on?...tai laulaa " Arvaa kuinka paljon, arvaa kuinka paljon sua rakastankaan, sua rakastankaa?" Kuinka nämä hetket saisikaan talteen ja kestämään edes hiukan pidempään. Ihania, niin kallisarvoisia hetkiä.
Ihania ihania hetkiä, niistä meillä on nautittu. <3