Touhuilija...

Nyt on äidin hermoja koeteltu tämän touhuilijan kanssa. Voiko 1-vuotiaan oma tahto olla näin kova? Hän huutaa, huutaa, huutaa....komentaa. Kiukkuaa jos ei tahtoaan saa...

Puistossa

Mutta voi luoja miten ihana osaakaan myös olla.  =) Kuten ystäväni sanoi, ehkä siitä voimakkaasta tahdosta on joskus myöhemmin hyötyä. Kiukun keskellä pitänee yrittää muistaa tämä...

 Kävimme muskarin ja taidemuseon järjestämässä värikylvyssä. Nuutti on kerran aiemmin maalannut kotona ja kerran kerhossa.

 Nuutti selvästi nauttii maalamisesta. Värejä on ehdottomasti myös maisteltava...

 Ja niitä värejä olikin sitten paperin ja vaatteiden lisäksi...tukassa, otsassa, varpaissa....

 Mustikat menivät suoraa suuhun. Ne ovatkin pojan herkkua eikä niillä nyt suinkaan voi maalata!
Pinaattiin ei edes koskettu, se ei ilmeisesti kelvannut edes  maalamiseen.

 

Picasson lopputulos

 Kiipeillään. Aika rohkeastikin välillä. Eilen olimme lähdössä puistoon enkä ollut ehtinyt laittaa vielä vöitä kiinni. Nuutti nousi ylös ja seisoskeli vaunuissa ilman tukea siis...ja uudestaan ja uudestaan... Vaunut keikkuivat uhkaavasti kun selkänojakin oli vielä alhaalla, mutta herra ei siitä välittänyt vaan hihkui innosta. Mutta käveleminen ei vielä ilman tukea suju ja äiti on siitä toistaiseksi pelkästään tyytyväinen! ;)

Kataokaas ilmettä...

Pikku mies on pitänyt kiireisenä ja olisiko jättämässä toiset päikkärit kokonaan pois? Ompeluhommat ovatkin jääneet hyvin vähälle. Tämän peiton ja tuttinauhan kuitenkin tein suloiselle 5 viikkoiselle pojalle!